Siirry suoraan sisältöön

Kolme iloista rosvoa – lastenkirjojen klassikko

  • 22 toukokuun, 202222 toukokuun, 2022
Kolme iloista rosvoa ovat matkalla rosvoamaan täydentääkseen ruokavarastojaan

Norjalaisen Thorbjoern Egnerin vuonna 1955 kirjoittama lastenromaani kolme iloista rosvoa on jo klassikko. Romaani sisältää tarinan lisäksi paljon lauluja, joista suurimman osan on kirjoittanut tekijä itse. Hän on myös itse kuvittanut kirjan. Sitä on monessa perheessä luettu useampaan kertaan ja laulujen sanoja osataan ulkoa. Tarina kertoo Kardemumman kaupungin asukkaista, heidän arjestaan sekä heidän ruokavarastojaan verottavista kolmesta iloisesta rosvosta, Kasperista, Jesperistä ja Joonatanista.

Kolme iloista rosvoa -romaanista tehty useampia teatteriversioita sekä elokuva

Kolme iloista rosvoa -näytelmä on ollut esityslistalla Suomen teattereissa jo 1950-luvulta lähtien. Musiikkinäytelmä mukailee hyvin paljon romaanin juonta ja henkilöitä. Lavastuksissa tuodaan esille Kardemumman kaupungin värikkyys ja tunnelma. Myös kaupungin ainoa raitiovaunu pääsee liikkumaan lavalla. On kuin itsekin uppoaisi suoraan kirjan sivuille mukaan seikkailuun. Näytelmä soveltuu mainiosti perheen kaikille jäsenille 4-vuotiaasta alkaen.

Kardemumman kaupungissa asustaa muun muassa poliisimestari Paavali, joka ei halua vangita ketään, vähiten rosvoja, joilla on leijona lemmikkinä. Topias asustelee korkeassa tornissa, josta ennustaa mielellään säätä. Kaupungissa on yksi ainoa raitiovaunu, jonka kuljettajana toimii Jytkynen. Muita huomion arvoisia asukkaita ovat Sohvi-täti ja pikkutyttö Kamomilla. Rosvot ryöstävät itselleen vain tarpeellista, eivät koskaan tarpeetonta. Hauskimpia ryöstöjä ovat Sohvi-tädin ryöstäminen taloudenhoitajaksi sekä raitiovaunun vieminen.

Kolme iloista rosvoa -näytelmä tempaisee katsojan mukaansa tarinaan ja musiikkiin

Kolme iloista rosvoa, Kasper, Jesper ja Joonatan, ovat hauskoja veijareita. Sohvi-tädin ryöstö ei ollut kannattava. Rosvot joutuivat pesulle sekä siivoamaan. He päättivätkin ryöstää Sohvi-tädin seuraavana yötä takaisin kotiinsa. Samoin raitiovaunun ryöstäminen meni vähän pieleen. Rosvot halusivat kerran päästä ajelulle raitiovaunussa, joten he ryöstivät sen. Kun kiskot päättyivät kaupungin laidalle, rosvot hylkäsivät raitiovaunun päätepysäkille. Sieltä kaupunkilaiset sen löysivät seuraavana päivänä.

Kolme iloista rosvoa laulelivat ryöstöretkillään: ”Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään näin Kardemumman yössä. On kaikki kansa pötköllään, vain rosvot raataa työssä”. Lopulta rosvojen suunnitelmat selvisivät kaupunkilaisille ja he järjestivät rosvoille ansan. Kun rosvot seuraavana kerran hiipivät ryöstöretkelleen, kaupunkilaiset olivat valmiina. Rosvot jäivät kiinni itse teosta ja heidät vangittiin. Poliisimestari järjesti rosvoille hyvät oltavat vankilassa, pöytäliinoineen ja kahviherkkuineen.

Rosvot päästettiin nopeasti vankilasta

Kolme iloista rosvoa saivat vankilasta yhtä nopeat kotiutukset kuin monet ihmiset saavat pikakasinolta. Näihin rosvojen nopeisiin kotiutuksiin vaikutti suuressa määrin heidän lemmikkinsä, leijona, jota kukaan muu ei uskaltanut käydä ruokkimassa rosvojen ollessa vankilassa. Nykyaikaan sijoitetussa näytelmässä rosvot varmaankin olisivat jättäneet rosvoilut täysin unholaan ja vierailisivat ennemmin Kardemumman kaupungin uudessa nettikahvilassa pikakasinolla kahvikupillisen ja herkullisen pullan ääressä.

Suomen kansallisteatterin näytökset kolmesta iloisesta rosvosta alkoivat vuonna 1958. Ensimmäinen musiikkinäytelmän ensi-ilta oli 21.12.1958. Muun muassa näyttelijäkonkari Seela Sella on näytellyt ensimmäistä kertaa Suomen kansallisteatterissa juuri tuolloin. Hän näytteli rosvojen ”pelottavaa” lemmikkiä, leijonaa. Tämä musiikkinäytelmä on kuulunut vuosien varrella muutaman kerran Suomen kansallisteatterin ohjelmistoon.

Kolme iloista rosvoa -käsikirjoitus kirjan mukaan

On hienoa, että käsikirjoitus mukailee niin tarkalleen kirjan tarinaa ja kuvitusta. Monet teatterit ovatkin käyttäneet musiikkinäytelmän käsikirjoituksena alkuperäistä tarinaa ja käsikirjoittajaksi esitykseen on nimetty Thorbjoern Egner eli itse tarinan kirjoittaja. Tämä takaakin sen, että juonen käänteet säilyvät kaikille tuttuina. Tämä tuokin katsojan mieleen paljon ihania muistoja lapsuudesta.

Laulujen sanat kuvaavat värikkäästi kaupungin asukkaita. Kuten Kasperin, Jesperin ja Joonatanin joutuessa vankilaan poliisimestarin vaimo laulaa: ”On likaisia he kyllä ja tukka hapsottaa, vaan siihen kampa auttanee ja pala saippuaa. Kun tukkansa he siistii ja saa paidan puhtaamman, niin kaikki he on kauniita, varsinkin Joonatan”.

Kolme iloista rosvoa -tarina päättyy dramaattisissa tapahtumissa. Rosvot ovat vankilassa. Topiaksen asuttama korkea torni syttyy palamaan ja kaikki asukkaat ryntäävät sammuttamaan paloa. Myös iloiset rosvot vapautetaan sammutustöihin. Yhteistuumin palo saadaan sammutettua. Rosvoista tuli sankareita, heidät vapautettiin. Lopulta Kasperista tuli palomestari, Joonatan pääsi leipurin oppipojaksi ja Jesper perusti kaupunkiin sirkuksen, jossa leijonakin pääsi esiintymään. Eli Kardemumman kaupungin elämä jatkui rauhallisissa merkeissä. Kasper jopa meni naimisiin Sohvi-tädin kanssa.