Shakespearen näytelmät ovat mielenkiintoisia ja ne ilmestyivät jo aikanaan, osa laillisesti ja osa laittomasti. Ne julkaistiin quarto -koossa, joka tänä päivänä vastaa taskukirjaa. Vuonna 1623 julkaistiin suurikokoinen folio -laitos, ja sen oli määrä olla luotettava, mutta jostain syystä tekstit poikkesivat huomattavasti aiemmin painetuista. Aikojen saatossa Shakespearen näytelmiä oli muokattu ja sovitettu täysin surutta. Tekstikriittinen editointi aloitettiinkin vasta 1800 -luvun loppupuolella.
Shakespearen näytelmät neljässä ryhmässä
William Shakespearen näytelmät jaettiin hyvin varhaisessa vaiheessa neljään eri ryhmään. Ryhmiä olivat komediat, tragediat, historiat eli kronikkanäytelmät sekä traagiset historiat. Hänen näytelmänsä oli kirjoitettu elävän teatterin kanssa vuorovaikutuksessa, joten ne oli suunnattu aktiiviselle ja uteliaalle yleisölle. Tällainen yleisö kaipasi nopeita juonenkäänteitä, jännittäviä ratkaisuja, kummittelua, taisteluja sekä erittäin kiinnostavia monologeja. Näytelmät olivat joustavia, joten tarina eteni ripeästi.
Yksinpuhelut sisälsivät hyvinkin dynaamista pohdintaa sekä jonkinlaista tunnelmointia. Shakespeare osasi myös äärimmäisen hyvin yhdistää tragedian ja komiikan. Näin oli esimerkiksi Romeossa ja Juliassa, Hamletissa, Macbethissä ja Kuningas Learissa. Hän myös usein käänsi komedioissa henkilöt herättämään myötätuntoa ja tilanne muuttui siksi traagiseksi. Hänen näytelmänsä sisältävät runsaasti erilaista sanaleikkejä eli niihin kirjoitettu englannin kieli oli hyvin rikasta kielellisestä tasoltaan.
William Shakespearen näytelmät ja niiden rakenne
Shakespearen näytelmät ja varsinkin kuningasnäytelmien rakenne toistaa aina samaa asetelmaa. Alussa kuningas on hyvin suosittu ja toimii jonkinlaisena pelastajana. Mutta vähitellen oikeus kruunuun muuttuu hyvinkin kiistanalaiseksi. Lopputulemana käydään taistelu, jossa kuningas on ensin voittaja ja myöhemmin häviää. Ominaista on myöskin se, että kuningas syöstään vallasta, tulee murhatuksi tai kuolee jostakin syystä. Sen jälkeen valitaan uusi kuningas ja kaikki on taas hetken hyvin.
Shakespearen näytelmät ja varsinkin komediat ovat osaltaan uskottavia. Yksi tunnetuimmista on Kuinka Äkäpussi kesytetään. Se on monille tuttu, ja siinä näytelmässä on naiskäsitystä tulkittu aina vallitsevan ajan hengen mukaisesti. Päähenkilö on Katariina, joka on tunnettu siitä, että on äksy nainen, mutta toisaalta hän on myös älykäs ja joutuu nöyryytetyksi.
Hienopiirteiset komediat
Shakespeare teki kolme komediaa, jotka olivat hyvin hienopiirteisiä. Ne olivat Loppiaisaatto, Kuten haluatte ja Paljon melua tyhjästä. Näissä kerrotaan aatelisista nuorista, jotka olivat erittäin älykkäitä ja huumorintajuisia. Huomionarvoista oli, että he laskivat leikkiä toistensa kustannuksella. Shakespeare kuvaakin heitä hyvin ironisesti, jopa kevyesti. Nettikasino ei ole ironiaa vaan todellinen pelipaikka, jossa voi nauttia pelaamisesta. Nopeampi tarjoaa laadukkaat pelit kolikkopeleistä vedonlyöntiin sekä live-kasinoon sekä suosittuihin we-spin peleihin.
Hamlet oli tragedia ja sitä on aina kutsuttu Shakespearen pääteokseksi. Se on kirjoitettu hyvinkin mielenkiintoisella tavalla, koska Hamletin ominaisuuksia ovat epätietoisuus ja epäröinti sekä dilemma suorasta toiminnasta ja toimimattomuudesta. Hän joutuu myös pohtimaan, onko kostaminen oikeutettua. Hän joutuu äkisti väkivaltaiseen maailmaan eikä oikein hallitse sitä tilannetta.
Shakespearen näytelmät ovat sekoitus ylevää ja alhaista
Shakespearen tunnettuja tragedioita Hamletin lisäksi olivat jo aiemmin mainittu Romeo ja Julia, jossa rakkauden tuhoavat täysin ylitsepääsemättömät esteet. Näytelmä pitää sisällään myös paljon komediaa. Othello on myös mielenkiintoinen näytelmä, koska se kertoo mustasukkaisuudesta, joka näytelmässä kehittyy täysin vainoharhaiseksi. Macbeth kertoo kunnianhimosta, jota voi käyttää täysin keinoja kaihtamatta.
Shakespeare oli erittäin taitava risteyttämään tragiikan ja komiikan. Tämä yhdistämien saattoi joskus tapahtua kesken lauseen. Se menetelmänä toimii erinomaisesti näytelmissä, koska ne tuovat draaman hyvin esille. Tekstit ovat hyvin rytmitettyjä, jolloin näyttelijä saa mahdollisuuden usealle erilaiselle tavalle tulkita näytelmää.
Shakespearen näytelmät ovat kieleltään todella taidokkaita ja sanavarastoltaan huomattavan laajoja. Silloin kun hän kirjoitti näytelmiään, englannin kieli oli jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Se antoi hänen kaltaiselleen kirjoittajalle paljon hyviä mahdollisuuksia. Samoilla sanoilla on monia eri merkityksiä ja se antaakin mahdollisuuksia hyvin monitasoiseen kommunikaatioon ja toisaalta myös erinomaiseen vitsailuun. Nykyään niitä onkin hiukan vaikea tulkita, koska kieli on hyvin vanhakantaista.
